Ostovoiman hulluutta voi ihmetellä monella tavalla. Thaimaalaiset marjanpoimijat voivat ihmetellä Suomessa kun he poimivat marjoja hikihatussa ja suomalaiset sosiaaliturvalla elävät työttömät tulevat heitä auttamaan paikan päälle. Ihmettelevät varmaan, että miksi suomalaiset eivät itse poimi marjojaan. Köyhyyden huippu Suomessa onkin kun toimeentulotuella elävä ostaa suomalaiselta torilta thaimaalaisen poimimia marjoja. Yhtä lailla Kauko-Idässä tehdastyöläinen voi ihmetellä, miten hänen pitkän työpäivän palkkansa on pienempi kuin Suomessa minimisosiaaliturva.
Bruttokansantuote (BKT, Gross domestic product, GDP) on kotimaisen tuotannon määrä kansantaloudessa. BKT kertoo vain osatotuuden. Silti sitä käytetään eri maiden tuloerojen sekä oman kansantalouden tilan (lisäys, vähennys) mittaamiseen.
Ostovoima mittaa kuinka paljon hyödykkeitä käytettävissä olevilla tuloilla voi ostaa. Inflaation aikana hinnat nousevat. Jos hinnat ja verot nousevat enemmän kuin tulot, ostovoima alenee. Suomalaisten ostovoimaa heikentävät eurooppalaisittain matalat palkat, korkea verotus sekä kilpailun vähyydestä johtuva korkea hintataso.
Ostovoimaa on ylläpidetty velkaantumalla. Se on kasvattanut keinotekoisesti BKT:n määrää. Kun tulot ja menot sopeutetaan lisävelkaantumisen estämiseksi, kansalaisten ostovoima heikkenee. Se on vähintään kohtuullista, koska yli varojen tapahtuva kulutus on tulevien sukupolvien elämänedellytysten riistämistä.
Jos EU:n ostovoiman keskiarvoa kuvataan sadalla, on Suomen 115. Meitä korkeammalla ovat mm. Tanska 125, Saksa 122, Ruotsi 129, Irlanti 130, Sveitsi 160, Norja 196. Meitä huonommin pärjäävät esimerkiksi Viro 69 ja Romania 49
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/09/27/penneja-taivaasta/
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar